Ensifiiliksiä uudessa kodissa

Tutorimme auttoi meitä raahaamaan matkalaukut asunnollemme. Lyhyehkön bussi- ja kävelymatkan jälkeen saavuimme uuteen kotiimme vesisateen saattelemina ja ”hieman” nuhjuisina, mutta kuitenkin äärettömän onnellisina ja helpottuneina kaikesta. 

Hehkeimmilläni

Kiinteistönvälittäjämme kävi teettämässä meille avaimet ja lupasi tulla jonkun kaasuliesi-spesialistin kanssa opettamaan meille lieden käyttöä (tai lähinnä selvittämään miksei liesi toimi).

Nyt odotamme hieman jännityksellä, miten selviämme keskenään espanjalaisten kanssa ilman tulkkiamme, joka lähti viikonlopuksi pois kaupungista. Odotellessamme välittäjäämme olemme purkaneet jo hieman matkalaukkujamme ja tutustuneet asuntoomme. Huomasimme myös iloksemme, että meille oli hankittu tänne uusi veitsisarja ja keittiöpyyhkeitä ym. mukavaa!

 Toinen asia, jonka huomasimme.. vesi on poikki! Olemme yrittäneet kääntää hanoja auki niin pöydän päältä kuin altakin – tuloksetta. Tokihan pärjäisimme muuten ilman vettä pari tuntia, mutta emme pysty asioimaan edes wc:ssä..

Tämän johdosta lähdimme ulos etsimään toimivaa wc:tä. Löysimme kulman takaa kuppilan, jonne poikkesimme. Nenän puuterointireissuni aikana kämppikseni oli saanut baaritiskillä seuraa jostakin miehestä, joka myöhemmin selvitti minulle omistavansa kyseisen baarin yhdessä baarimikon kanssa. Täällä kaikki tuntuvat olevan varsin kiinnostuneita meistä ja siitä, mistä olemme kotoisin. Tämänkin herra kyseli meiltä ties mitä, mutta emme luultavasti pystyneet tyydyttämään hänen tiedonnälkäänsä melko suppeahkolla espanjan kielen taidollamme.

Myös baarimikko tuntui kuuntelevan juttujamme sivukorvalla, sillä kuullessaan meidän olevan Suomesta hän alkoi hokea ”Kimi Raikkonen, Kimi Raikkonen” ja käännellä edessään näkymätöntä rattia.. Hyvä Kimi, olet kuulemma varsin taitava auton käsittelijä! (Tässä vaiheessa lienee aiheellista muistaa entistä työkaveriani, joka on hillitön Kimi-fani. Terkkuja sinulle N!)

Ennen lähtöämme kysyin baarimikolta, paljonko tilaamamme kahvi ja Coca-Cola maksaisivat (¿Cúanto es?). Hän kuitenkin osoitti vieressämme istuvaa hymyilevää omistajaa ja ilmoitti hänen maksavan. Kiitimme ja poistuimme paikalta varsin tyytyväisinä. Hauskoja ihmisiä nämä espanjalaiset!

…Useita tunteja ja yhden suomi-espanja-suomi sanakirjan avulla kirjoitetun tekstiviestin (Mihin aikaan tulet? Meillä ei ole vettä, joten wc ei toimi.) jälkeen välittäjämme vastasi pahoitellen tulevansa käymään n. 19.30. Saimme kuitenkin odottaa 45-60 minuuttia pidempään (eli aika + akateeminen vartti + espanjalaisten oma lisä) ennen kuin joku koputti oveemme. Oven takana ei ollutkaan kiinteistönvälittäjämme vaan ilmeisesti kiinteistönvälitysfirman omistaja, jonka olimme nähneet aiemmin allekirjoittaessamme vuokrasopimusta. Mies pyöri hetken aikaa keittiössä ja wc:ssä hokien tarkoituksellisesti lyhyitä lauseita, jotta mekin ymmärtäisimme (qué raro, qúe raro = miten kummallista). Hetkeä myöhemmin hän oli hakenut naapurin miehen ihmettelemään asiaa keittiöömme. Miehet saivat kuin saivatkin sekä veden että kaasun toimimaan. Hän kuitenkin ilmoitti – No agua caliente. Agua frió. Hip hei. Eli he eivät olleet saaneet veden lämmitystä vielä toimimaan, joten suihkussa käynti jäisi tältä illalta. Hän kuitenkin lupasi tulla huomenna uudestaan korjaamaan asian.

Elättelimme toiveita, että ehtisimme (n. klo 20.30) vielä ostamaan jostakin lakanat ja jonkinlaiset pyyhkeet. Säntäsimme ensin jo ennalta tuttuun El Corte Inglésiin, joka kuitenkin paljastui Erasmus-apurahoilla rikastetuille lompakoillemme aivan liian tyyriiksi paikaksi. Näin ollen palasimme vesisateessa samoja jälkiä takaisin ja päätimme poiketa ohikulkumatkalla paikalliseen Lidliin. Kyseisen puljun kohdalla havaitsimme sen olevan suljettu (cerrado). (Tähän väliin pieni avautuminen siitä, että todella harvan kaupan ovessa lukee aukioloajat!!! Nice.) Meidän ei auttanut muu kuin yrittää vielä yhtä ovea (Dia %). Varmaan arvaattekin miten meille kävi.. jep. olimme myöhästyneet muutaman minuutin, sillä kauppa oli suljettu 21.30. Jatkoimme matkaamme hieman *yrpiintyneinä, mutta jo varsin nälkäisinä. Suomalainen sisu vei kuitenkin eteenpäin ja päätimme etsiä vielä yhden kauppakeskuksen aivan asuntomme läheltä. CERRADO!! %&@$¤! Mutta ai sitä ihanuutta, kun nälkäiset silmämme näkivät samassa rakennuksessa sijaitsevan Burger Kingin olevan vielä ABIERTO! Ei muuta kuin jonon jatkoksi ja tilaamaan. Tiskin takana seisova nainen tuntui olevan varsin ymmärtäväinen, sillä hän kuunteli tilaukseni varsin harmoninen ilme kasvoillaan näyttämättä huvittuneisuuttaan meille. Onnistuimme myös saamaan ruuat mukaamme, aivan kuten olimme toivoneetkin.

Tänään siis kokeilimme espanjalaisten tapaa ja vedimme tuhdin iltaruuan ja heräisimme aamulla toivottavasti vielä kylläisinä. Nyt laitan mahani viereen maate - sänkyyni, jossa ei edelleenkään ole lakanoita vaan tyynyliinan tehtävää toimittaa yksi mekko.

Buenas noches todos!